Pientä pintaremonttia

Kaikki lähti siitä, kun päätettiin laittaa makuuhuoneeseen uusi laminaattilattia. Purettiin miehen työpäivän jälkeen vanhat laminaatit pois ja alettiin katsella seiniä sillä silmällä. Uudet tapetitkin olis kyllä aika ajankohtaiset. Vanhat 90-luvun kukkatapetit ei oikein enää kolahda ja onhan ne täynnä naulanjälkiäkin. Yhdeltä seinältä löytyy 4-veen punaisella värikynällä piirtämä hieno villakoirakin.

Oikeastaan samalla vois kyllä vaihtaa tuon vioittuneen seinälevynkin ettei tartte sitten tapetoinnin jälkeen enää sitä miettiä. Niinpä siis irrotettiin seinälevy. On tuo ovikin kyllä aika järkky. Eihän se edes suostu enää menemään kiinni, tai ehkä se menis, jos väkisin laittais mutta se onkin sitten eri asia saako sitä enää sen jälkeen auki.
Niinpä tuli taas reissu rautakauppaan ja sieltä kotiin karmien ja oven kanssa.

Meillä miehen kanssa tuppaa nämä pienet pintaremontit aina räjähtämään käsissä. Toisaalta hyvä, toisaalta huono. Rahanmenoahan se aina tietää, mutta onpahan sitten kaikki sellaista, mistä tykkää ja seinän väliinkin kurkattu ettei sieltä löydy mitään ylläreitä.

Nyt on siis vanhat laminaatit purettu pois. Alta paljastui vanha, ihan kivan värinen, muovimatto. Ovi karmeineen on laitettu paikoilleen, mutta sitä pitää vielä vähän säätää. Sen jälkeen päästäänkin laittamaan seinälevy paikalleen ja sitten uudet laminaatit ja tapetit. Tai oikeastaan ennen niitä pitäisi vielä maalata vesikiertopatteri ja vaatekaappien ovet. Harkitsen uusia vetimiäkin, vaikka oikeastaan nuo vanhat mollukat on aika hauskat.

On tää 70-luvun talo kyllä aika hauska. Makuuhuoneen seinä on ainakin ollut aika upean värinen ;) . Meinasin jo ehdottaa miehelle, että annetaan sen olla.

Työtä tuossa huoneessa vielä riittää, mutta eiköhän se siitä. Viikonlopun jälkeen alkaa olla jo varmaan aika hyvällä mallilla. Me kuitenkin jatkamme vielä uniamme väliaikaistiloissa työhuoneessa. Kaksi siellä nukuttua valvottua yötä takana ja alan kyllä jo haaveilemaan että päästään takas omaan huoneeseen.