Aivan hiljakseen

Täällä sitä makoillaan hiljakseen sängyllä, neulotaan silmukka kerrallaan esikoisen neuletakin hihaa ja kuunnellaan korvalapuilla äänikirjoja. Välillä huokaistaan hiljaa Taivaan Isälle että antaisi vauvan vielä edes muutaman viikon kasvaa rauhassa kohdun suojissa.

Viikko takaperin kävi äitipolilla istukkaseurannassa. Minullehan sanottiin rakenneultrassa että minulla on marginaalinen istukka ja sitä sitten päätettiin seurata. "Kyllä se siitä nousee ja siirtyy. Aivan varmasti, ei huolta".

Istukkaseurannassa sitten huomattiin, että toisin kävi. Istukka on kasvanut kohdunsuun eteen ja edessä on vielä yksi istukkaseuranta sekä lääkäri. Alatiesynnytys käi tällä kertaa haaveeksi ellei sitten ihme tapahdu ja istukka siirry sivulle pois kohdunsuulta. Se on kuitenkin erittäin epätodennäköistä.

Sain kehoituksen ottaa rauhallisesti. Minulle annettiin vapautus imuroinnista ja vastaavista paljon ponnistelua vaativista kotitöistä. Jos en tottele, on vaarana istukan irtoaminen tai ainakin verenvuoto, joka taas ei ole hyväksi vauvalle eikä minulle.

Viime viikolla silitin ja viikkasin pieniä vauvanvaatteita kaappiin ja tällä viikolla ostin ensimmäisen pienen vaippapaketin ja kokosin pinnasängyn valmiiksi. Sektio tehdään luultavasti viimeistään rv 39 ja huomenna poksahtaa jo rv 30 rikki. Lisäksi on koko ajan vaarana että synnytys käynnistyy tai istukka alkaa vuotaa joten on hyvä olla ajoissa valmiina vauvan tarvikkeiden kanssa.

Tänään olen ollut kipeä ja muutamia supistuksiakin on tullut. Olin jo vähällä soittaa synnärille että tulenko näytille, mutta sitten olo onneksi helpottui. Makoilen vain ja rauhoitun. Toivon niin kovasti etten joudu sairaalaan makaamaan ja mikä tärkeintä, ettei vauva synny liikaa etuajassa. Toivon, että kaikki menee hyvin loppuun asti ja pinnasänky saa vielä odotella nukkujaansa. Pitäkäähän peukkuja.