Raskaus- ja neuvolakuulumisia

Raskaus on edennyt nyt pian viikolle 22. Alku oli rankkaa. Oli vuotoa ja kipua, todella huonoa oloa ja järjetöntä väsymystä. Neuvolassa ultrattiin jo heti alussa vuodon takia ja kohdussa näkyi kaksi sikiöpussia vai mitä pussukoita ne nyt virallisesti ovatkaan. Toisessa näkyi alkio, toinen jäi sumeaksi. Kun sitten muutama viikko eteenpäin ultrattiin uudelleen, oli toinen pussi hävinnyt. Ehkä odotin kaksosia ja toinen tuli heti alussa pois, kun kerta vuosinkin. Jännän asiasta teki se, että minulla oli heti alusta asti kaksosolo.

Jossakin vaiheessa huono olo helpotti ja se on hyvä, koska aloitin työt nykyisessä työpaikassani. Aika pian asiat sitten kuitenkin kääntyivät taas vähän huonompaan. Kenties stressasin työn aloitusta ja kaikkea uutta mitä piti oppia ja muistaa. Joka tapauksessa verenpaineet lähtivät nousuun ja järjetön väsymys palasi takaisin. Siitä kärsin edelleen, samoin kivuttomista, mutta myös kipeistä supistuksista, joita ilmaantuu tietyissä tilanteissa, joissa täytyy ponnistella esim. imuroidessa ja nostaessa tai siirtäessä jotain raskasta, autossa istuessa ja saunassa. Pää taas on lähes päivittäin kipeä korkean verenpaineen takia.

Eilisessä neuvolassa kuitenkin selvisi ettei väsymys johdu ainakaan huonosta hemoglobiinista, koska se oli 135. Verenpaineet olivat edelleen aika korkealla. Tai minulla siis temppuilee lähinnä alapaine. Kaksi aiempaa synnytystä on käynnistetty verenpaineen nousun takia. Nyt alapaine oli 85, joka on vielä varsin inhimillinen lukema meikäläiselle. Tutkailin edellisen raskauden aikaista neuvolakorttia ja siinä alapaine kohosi 24. raskausviikolla 90:een ja nousi siitä aina 100 asti. Sitä luokkaa se oli sitten koko loppuraskauden ajan ja lisäksi kärsin ennenaikaisista supistuksista, joten jouduin jäämään töistä sairauslomalle jo pitkästi ennen äitiysloman alkua.

Nyt pelkään, että edessä on sama juttu. Vielä pärjään, mutta miten kauan? Sitä en tiedä. Työhöni kun kuuluu mm. imuroimista ja saunottamista ja työmatkani on kymmeniä kilometrejä, joten sitä autossa istumistakin tulee. Neuvolassa väläytettiin jo ajatusta sairauslomalle jäämisestä, mutta halusin vielä jatkaa. En tunne oloani vielä niin huonoksi kuitenkaan enkä halua jättää työkavereita pulaan. Hoitoalalla kun ei ole koskaan liikaa työvoimaa.

Pääasia nyt kuitenkin on, että vauvalla on kaikki hyvin. Se liikkuu paljon ja rakenneultrassa kaikki näytti olevan kunnossa. Ainoastaan istukan kanssa saattaa olla ongelmia, koska minulla todettiin marginaalinen istukka ja sen takia sain sitten uuden seuranta-ajan ultraan. Siellä siis katsotaan nouseeko istukka kauemmas kohdunsuulta vai jääkö paikalleen. Toivottavasti nousee, koska haluaisin tosi kovasti synnyttää alateitse aivan kuten edellisilläkin kerroilla.

Nyt alan kuitenkin valmistautumaan tämänpäiväiseen iltavuoroon. Seuraavat vapaat ovat viikonloppuna ja vaikka pidänkin työstäni, odotan viikonloppua jo kovasti.