Nyt vihertää jo sisälläkin

Pitäisiköhän sitä vähän viritellä tätäkin blogia takaisin eloon..
Aika on kulunut pitkälti lasten kanssa sekä lukion kimpussa eikä aikaa ole kamalasti jäänyt millekkään "ylimääräiselle". Haaveissani siintää kaunis blogi, jota kirjoitan joka päivä ja jossa jokainen nappi ja nippeli on juuri sellainen kuin haluan. Taidot ei kuitenkaan riitä blogin ulkoasun kanssa painimiseen, joten tämän täytyy kelvata. Ehkä joskus löydän sen verran ylimääräistä aikaa, että pystyn vaikka kokonaisen päivän perehtymään koodaamiseen.

Tällä hetkellä täällä eletään kaaoksessa. Laitettiin pienempien tyttöjen huoneeseen uusi laminaattilattia vanhan, kulahtaneen muovimaton tilalle ja niinhän siinä kävi, kuten arvata saattaa, että raahattiin kaikki tavarat tyttöjen huoneesta muihin huoneisiin ja jotenkin ne ovat tahtoneet jäädä niille sijoilleen. Nyt täällä alkaa sentään näyttää jo edes hiukan asuttavalta, mutta vielä olisi tekemistä.
Tuli siivottua vaatehuonekin tuossa muutama viikko takaperin ja taitaa senkin jäljiltä olla vielä vaatepusseja siellä täällä lojumassa. Kirppikselle kannoin vaatetta jo kassitolkulla ja kyllä niitä varmaan vieläkin riittäisi.

Älkää säikähtäkö.. Kukalle on kyllä tulossa ihan oikea ruukku. En sentään t uollaiseksi aio jättää.

Tänään olen vähän siivoskellut ja kulkenut ees taas miettien millaisen mistäkin huoneesta haluaisin. Olohuoneeseen ollaan jo pitkään haaveiltu pienempää sohvapöytää ja nyt sellainen olisi tulossa. Samoin uudet verhot, joista en vielä tiedä laitanko ne olohuoneeseen vai makuuhuoneeseen. Tykkään kyllä niin kovasti noista olohuoneessa olevista Luhdan verhoista, että voi olla etten malta niitä vielä laittaa vaatehuoneen hyllylle. Minulla on tapana kiintyä huonekaluihin ja tavaroihin niin, että ne ovatkin meillä vuosi tolkulla samassa kohdassa ja mies tai sisko joutuvat välillä ihan patistelemaan, että kokeileppa välillä jotain muutakin ;) . Tänään sentään sain sen verran aikaiseksi sisustamisen saralla, että hain paikallisesta itsepalvelukukkakaupasta palmuvehkan. Siitäkin olen jo pitkään haaveillut, mutta en ole ikinä tullut ostaneeksi.

Keittiö kaipaisi kovasti uutta mattoa, mutta vaikka kahlasin nettikauppoja, en löytänyt mieleistä. Olen aina unelmoinut siitä, että pääsisin jonkun kangaspuilla kokeilemaan maton kutomista, mutta kun ei kenelläkään tutulla taida olla kangaspuita enkä minä osaa yksin mattoa kutoa. Tarvitsisin ohjausta. Kun löytyisi opettaja ja kangaspuut, niin äkkiäkös sitä keittiöön pienen räsymatonpätkän kutaisisi. Saisipahan ainakin mieleisen.

Tänään tuli harrastettua käsitöitä jopa niin paljon, että leikkasin meidän kolmevuotiaan hiukset. Sen hiukset ovat kuin untuvaa, aivan vaaleat ja takaa kiharat. Vetävät sellaiseen takkuun ettei kukaan ymmärrä. Nyt sitten pätkäisin ne polkaksi ja heti tuli paremmat. Ei ne kovin pitkät ole ennenkään ollut, mutta kyllä niistä kolmisen senttiä tipahti olohuoneen lattialle.
Emppa on kyllä aivan kuin minä pienenä. Samanlaiset hiukset ja silmät :) . Muilla meidän lapsilla onkin tummat hiukset ja silmien kanssa mennään tällä hetkellä fifty-fifty. Kahdella on siniharmaat ja kahdella ruskeat.

Nyt pitäisi tästä tehdä vielä siivouksessa loppusilaukset ja olla sitten skarppina nettilukion puolella englannintunnilla. Illalla taidan käydä kaupan kautta hakemassa sen uuden sohvapöydän, joka muuten saattaa olla monelle teistä tuttu siskoni blogin kautta ;) .