Yllätys!

Eilen sain puhelun siskolta. Pyysi mua illaksi äidin luokse. Tehtäis sushia ja muuta mukavaa. Lupauduin. Illalla sisko sitten kurvasi pihaan ja sanoi, että kierretään keskustan kautta, kun pitää hakea vielä tarvikkeita kaupasta. En osannut aavistaa mitään ennen kuin auto kurvasikin Kahvila Toivon pihaan ja näin pihassa ystävien autoja.

Siellähän ne oli kaikki rakkaat ihmiset (joista osa tosin ei ollut päässyt paikalle) jonossa odottamassa. Lahjapöytä pursusi paketteja ja herkuista notkuvat pöydät oli katettu valmiiksi.

Ilta oli tosi onnistunut. Leikittiin ihan mainioita leikkejä, syötiin navat täyteen herkkuja, naurettiin, naurettiin ja naurettiin. Kotiin tuli kyllä aivan eri ihminen, kuin joka sieltä lähti. Päivä nimittäin oli taas ollut vähän surkea, mutta ilta kyllä piristi ihan toden teolla.

Kotona en meinannut malttaa mennä nukkumaan, kun hypistelin pikkuruisia vaatteita ja muita ihania lahjoja. Yölläkään en saanut nukuttua, kun ilmeisesti masuvauvakin nautti täysin siemauksin juhlistaan ja jatkoi riehumista ja juhlimista melkein aamuun saakka. Ensimmäistä kertaa se riehui niin että en ihan oikeasti saanut nukutuksi. Heräsin siihen, kun tuntui että toinen tulee navan kautta pihalle ja maha heilui puolelta toiselle. Varmaan veti aika monta kuperkeikkaa. KIITOS VALTAVASTI KAIKILLE MUKANA OLLEILLE <3 !

Tänään pistin koneeseen pyörimään pikkuisia vaatteita. Kohta ne saa ripustaa kuivumaan ja sitten silittää kaappiin odottamaan käyttäjäänsä. Eihän sitä malttaisi odottaa, että saa alkaa pukemaan noita aivan pieniä potkareita sille aivan pienelle, vaikka tiedänkin että mitä kauemmin vauva pysyy yksiössään, sitä parempi.

Lisää juttua kutsuista löytyy ainakin Hannan ja Hennan blogeista :) .